Projektipäällikkö Timo Raino Tampereelta kertoo Hermiasta ja elTRIOsta:

Hermian verkkosivuille on tiivistetty tavoitteet eli vahvistaa teknologiayritysten kasvua, kehitystä ja kilpailukykyä valmistelemalla ja toteuttamalla kehittämishankkeita yhteistyössä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa ja rakentamalla kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja huippuosaamisen kehittämiseksi.

elTRIO on yksi esimerkki oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä. Tavoitteena on tuoda digitaalinen oppiminen teknologiateollisuuden arkeen yhdistämällä alan taitotieto pedagogiseen ja tietotekniseen osaamiseen. Visiona on, että uudenlaisen toimintakulttuurin kautta koulutus ja oppiminen yhdistyvät.

elTRIO-verkoston toiminta käynnistyi vuoden 2004 alkupuolella, kun huomattiin, että usealla alueella tehdään samankaltaista päällekkäistä kehittämistyötä. Perustamisen jälkeen elTRIO on koonnut yhteen yli sata alan toimijaa, jotka pyrkivät luomaan parhaat käytännöt sähköisen oppimateriaalin käyttöön oppimisympäristöalustasta riippumatta. Verkosto toimii kaikilla kouluasteilla ja pyrkii kehittämään myös yrityskohtaista verkkokoulutusta.

Verkoston piirissä syntyneissä hankkeissa ideoidaan uusia malleja kouluttamiseen ja pilotoidaan innovatiivisia koulutusmuotoja, kuten mobiilioppimista, pelejä ja simulaatioita sekä yhteisöllistä oppimista. Lopullisena tavoitteena on kehittää ja tarjota oppimateriaaleja ja koulutusta sekä yritysten että oppilaitosten tarpeisiin sekä kehittää pelisääntöjä, toimintamalleja ja työkaluja joustavampaan ja tehokkaampaan yhteistyöhön.

Verkon kautta ylitetään rajoja ja opitaan

E-Oppimista perustellaan usein sillä, että sen avulla monet perinteisten koulutusmallien esteet poistuvat. Verkko-oppimisen läpilyönti teknologiateollisuudessa vaatii kuitenkin vielä raja-aitojen rikkomista ja tarjolla olevien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä, Rainio kertoo ja listaa keskeisimpiä ylitettäviä raja-aitoja:

1. Opiskelun ja työnteon raja-aitojen rikkominen

Arkisimmillaan teknologiateollisuuden e-oppiminen on oman henkilöstön tai asiakkaiden koulutusta käyttäen tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Näiden koulutusten toteuttamisesta löytyy jo paljon kokemuksia mukana olevilta tahoilta. E-oppimisen pitäisi olla myös suunnittelujärjestelmien ja teollisuuden koneiden ja laitteiden käyttäjien jokapäiväisen toiminnan tukea, niin että ongelman ilmaannuttua siihen löytyisi ratkaisu mahdollisimman nopeasti ja jopa joustavasti osana käytettäviä ohjelmia ja käytössä olevia koneiden ja järjestelmien käyttöliittymiä. Tuotteita ja palveluita tulee kehittää yhteistyössä niin, että työntekijöiden näkökulmasta oppiminen tätä kautta sulautuu sujuvasti osaksi arkista aherrusta.

2. E-oppimisen ansaintamallit

Teollisuudessa ajatellaan usein, että oppiminen tai varsinkaan e-oppiminen ei ole yrityksen ydinliiketoimintaa. Oppilaitoksissakin koetaan, että tärkein tehtävä on järjestää koulutusta koulun seinien sisäpuolella. Usein ajatellaan myös, että teollisuudelle tyypillisiä käden taitoja tai toimintaan liittyvää kokemusperäistä tietoa ei pystytä tietokoneella opettamaan. Vaikka e-oppiminen ei olisikaan ydintoimintaa, sitä kautta voidaan tarjota asiakkaalle juuri sitä lisäarvoa, jolla erotutaan positiivisesti kilpailijoiden tuotteista.

ElTRIO –verkosto on onnistunut vakiinnuttamaan hyvin paikkansa teknologiateollisuuden e-oppimisen käyttäjien ja kehittäjien kohtauspaikkana. Toistaiseksi elTRIO-yhteistyö on näkynyt konkreettisesti toimijoiden arjessa mahdollisuutena osallistua erilaisiin kokouksiin ja seminaareihin, joissa on pureuduttu yhteisesti koettuihin tärkeisiin kysymyksiin. Nämä kokemukset ovat lähtökohtana organisoiduttaessa entistä tiiviimmin pyrkien luomaan ElTRIOlle ansaintamalli ja yhteiset prosessit, jotka tukevat mukana olevien tahojen liiketoimintaa ja sulautuvat luontevaksi osaksi heidän omia toimintaprosessejaan.

3. Oppimateriaalien yhteiskäyttö ja kansainvälistyminen

E-oppimisessa käyttäjäkunnan maantieteellisen tai määrällisen käyttäjäkunnan laajennus ei aiheuta useinkaan kovin paljon lisäkustannuksia. Silti toteutukset ovat varsin usein alueellisia ja jopa tietylle oppilaitokselle tai yritykselle räätälöityjä. ElTRIOn yhteistyön lähtökohta oli luoda puitteet yhdessä tekemiselle. Jatkossa elTRIO verkottuu kansainvälisesti e-oppimisen kehittäjien ja hyödyntäjien kanssa ja on e-oppimisen alueella foorumi, jolla teknologiateollisuuden e-oppimisen kansainväliset kehittäjät voivat kontaktoida alan suomalaisten osaajien kanssa.

Koulutuksen tulevaisuus erillishankkeista osaksi reaalimaailmaa

Tällä hetkellä alan e-oppimisen kehitystyö on edennyt paljolti erilaisten kehitys- ja pilottihankkeiden kautta. Sama vaiva koskee kieltämättä kyllä monen muunkin alueen kehitystyötä, kertoo Timo Rainio.

– Nyt olisi korkea aika alkaa jalkauttamaan sisältöjä, kokemuksia ja luotuja toimintamalleja ihan oikeisiin organisaatioihin. Tai paremminkin pitäisi suunnitella kehittämishankkeet ja projektit alusta alkaen niin, että niitä toteutettaisiin osana arjen opetustyötä – ei erillisissä projektiyksiköissä. Näin kun tekijöinä olisi e-oppimisen lopulliset hyödyntäjät, hoituisi alun esiselvitys ja lopun levittämisvaihe automaattisesti.

– Yhteistyössä luodut usein poikkialalliset oppimisympäristöt ja oppisisällöt soveltuvat usein huonosti perinteisiin opetussuunnitelmiin ja tutkintomalleihin. Tästä johtuen niiden ylläpito, jatkokehitys ja käytön resursointi on haastavaa. Tätä ongelmaa voi lähestyä joko muuttamalla oppimisympäristöjä vastaamaan vanhoja rakenteita tai sitten kehittämällä myös rakenteita. Monesti e-oppimisympäristöjen kehitystyössä on mukana teollisuutta ja usean asteen oppilaitoksia ja niitä kehitetään tietyn päivänpolttavan tärkeäksi todettuun teemaan ympärille. Tämä saattaisi olla varsin herkullinen lähtökohta kehittää myös opetusta vastaamaan hiukan paremmin tulevaisuuden haasteisiin.

Rainiolla onkin hyviä esimerkkejä oppimisen ja työelämän yhteennivomisesta: elTRIO on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä joustavien valmistusjärjestelmien koulutukseen kansallista FMS-ajokorttikoulutusta. VirtuaaliAMK ja –yliopistoverkostojen kanssa tehdään yhteistyötä tavoitteena teknologiateollisuuden oppimisympäristöjen ja sisältöjen vaihdanta.

Rainion mukaan koulutuksen ja työelämän yhdistämisellä kokeiluista ja yksittäisistä piloteista syntyy käytäntöjä, joihin on mahdollisuus saada virallisen järjestelmän hyväksynnät ja myös kytkennät vakiintuneisiin rahoitusmalleihin ja organisaatioiden jokapäiväiseen toimintaan.

Resursseilla on merkitystä

Tekniikan koulutuksen alueella ammattioppilaitoksista yliopistoihin asti tilojen ja laitteiden laadukkuus hämmästyttää poikkeuksetta ulkomaisia vieraita, Rainio kertoo.

– Sen sijaan oppilaitosten perusrahoituksesta kehittämishankkeisiin on joskus vaikea löytää resursseja. Toisaalta jos EU ja ESR –hankemaailma on tuttu, sitä kautta on saatavissa rahoitusta myös tekemiseen.

Rainio on havainnut, että arjen opetustyössä puurtavien on usein vaikea löytää aikaa lähteä mukaan e-oppimateriaalin kehitystyöhön. Näin käy varsinkin silloin, kun opettajat eivät koe e-aineiston laatimista normaaliin opetustyöhön kuuluvaksi.

– Ja tästä syystä ne kaikki innokkaimmat aktiivit, jotka tekevät asioita silkasta mielenkiinnosta suurelta osin talkoohengessä, ovat usein liiankin kuormitettuja erilaisissa kehittämishankkeissa, Rainio kertoo.

– Yrityksissä on sama ongelma hiukan eri muodossa. Keskittyminen ydintoimintaan ja tiukka kustannustietoisuus evät tarjoa mahdollisuuksia lähteä kehittämään alueita, joiden hyötyjä ei voi luetella tarkkaan etukäteen.

Oko tässäkin sama vanha ”on niin kiire, ettei kerkiä ajatella” –ongelma, Rainio pohdiskelee. Yhdessä tekemällä ja uusia mahdollisuuksia järkevästi hyödyntämällä, voisi pitkällä tähtäimellä e-oppimisen ja sosiaalisen median kautta saada lisää juuri näitä kaivattuja resursseja.

Yritysten ja oppilaitosten käytössä sosiaalinen media tiivistää yhteistyötä

Teollisuudessa osaavan työvoiman saatavuuden haasteet ja yrityksen kokeneille työntekijöille karttuneen hiljaisen tiedon siirtyminen on koettu eräiksi keskeisiksi tulevaisuuden haasteiksi. Rainio pohtii sitä, kuinka oppimisesta ja työkavereiden opettamisesta voisi tulla osa työn arkea.

– Oppimista tapahtuisi yhtä lailla koneistajan, suunnittelijan kuin toimitusjohtajankin työpisteissä. Tähän web2.0 ja sosiaalinen media tarjoavat runsaasti kevyitä, helposti käyttöönotettavia vaihtoehtoja. Näistä on hyötyä erityisesti yritysten toimintaympäristön laajentuessa oman talon seinien sisältä globaaleihin palvelu-, tuotanto- ja tuotekehitysverkostoihin.

– Yhä vielä avoimuus, tietoturvakysymykset, kontrolloimattomuus koetaan usein kuitenkin peikkona, joka on esteenä sosiaalisen median täysimittaiselle hyödyntämiselle. Enemmänkin kyse on kuitenkin asenteiden ja toimintaprosessien kehittämisestä niin, että olemassa olevat mahdollisuudet ovat käytettävissä. Menemällä mukaan tässä vaiheessa teollisuuden kehittämisprosesseihin kouluttajilla, kehittäjillä ja e-oppimisella on nyt tuhannen taalan paikka vielä oppivan organisaation toimintamalleja yritysten arkeen.

Lisätietoa: www.eltrio.fi, eltrio.ning.com (juuri luotu ympäristö, jonka toimintaa käynnistellään), timorainio.blogspot.com

Timo Rainion PowerPoint-esitys eOppiminen teknologiateollisuudessa

Mainokset